Elämä potkii... Näitä vastoin käymisiä on nyt ollu. Suurimpana huolen aiheena on ollut jo elokuussa kadonnut siipan lapsuuden ystävä. Hänestä ei ole sen jälkeen kuulunut yhtään mitään :(  Huoli oli suurta ja arki sekaisin. Pikkuhiljaa sitten elämä jatkui ja vaikkei unohtaa voikaan, ajatuksia pystyi kontrolloimaan ja välillä jopa unohtamaan katoamisen. Sitten tuli Apu lehden haastattelu helmikuussa,jossa olin mukana , ja  paikallisen sanomalehden haastattelu , jonka luin moneen kertaan. Taas kaikki palasi.... Katoamisen aikaan isän serkku kuoli ja miun lapsuuden ystävän serkku teki itsarin. Olin ihan varma, etten jaksa enempää. Siitä sitä sitten vaan ylös noustiin... Päivä kerrallaan on menty... Nyt sitten tämä viikko pudotti lahjakkaasti ajatukset matalaksi. Oli tapahtunut uusi murhenäytelmä, uusi itsemurha. Samaa perhettä siis koetellaan urakalla... Eikä kadonneesta vaan mitään lehtijutuista huomatta. Tähän väliin sain postia snyltäni, sähköisesti. Sain seuraavan runon ja tämä piristi todella mieltä. Elämä jatkuu kaikesta huolimatta! Luvalla julkaisen runon...


Katson, kuinka linnut kaartavat taivaalla kohti aurinkoa.
Minäkin käännän katseeni valoon ja laitan silmät kiinni.
Näen varjoja ja värejä, punaisia ja keltaisia, valon heijastuksia.
Tunnen kuinka lämpö leviää poskilleni ja syvälle sisälleni.
Toivon, että sinäkin tunnet lämmön ja nautit siitä.

Niin, maaliskuu ja aurinko... Kevät on tulossa kohinalla. Miekin aion nauttia siitä kaikesta tästä sonnasta huolimatta! Taas aletaan mennä päivä kerrallaan ja odotetaan seuraavia uutisia. Jospa kadoonut löytyisi, päästäisiin laittamaan sille asialle jonkinlainen piste... Millainen.... Sitä emme voi tietää, mutta aavistukset on...  Aivan sama, kunhan joku piste saataisiin,,,

En ole koskaan kirjoittanut tänne mitään näin henkilökohtaista.  Nyt tää tuntu hyvältä ajatukselta...

Kiitos Snyni vielä tuosta runosta. Nyt ehkä siekin ymmärrät paremmin luvankysymisviestiä. Nyt mennään päivä kerrallaan... Tehdään käsitöitä ja nautitaan vielä muksujen viimeisistä lomapäivistä ennen aherruksen jatkumista! LIkalla suuret päätökset jatkokoulutuksesta...  Niissä tuen kyllä, mutta päätökset hän tekee itse. Itsehän hää myös käy sen koulun :)  Näillä aatoksilla iltateelle....